perjantai 16. marraskuuta 2012

Päivä 004 - Minä ja suuri suuni


Tänään oli tarkoitus herätä ajoissa, mutta en sitten herännytkään ennen kuin vasta puoli yhdeltätoista. Ei minulle silti tullut kiire ja lähdinkin käymään kaupassa. Meillä on asunnoilla pulkat kauppareissuja varten ja meinasin aluksi ottaa sen mukaan, mutten jaksanutkaan. Olisi kyllä pitänyt. :'D Tällä kertaa kävin siinä isossa S-marketissa. Löysin matkan varrelta myös toisen K-marketin ja postin. ^^

Tuolla S-marketissa oli muuten sama kuin siellä K-marketissa, jossa kävin aiemmin. Kaupassa oli kyllä ihmisiä, mutta yli puolet oli henkilökuntaa eikä asiakkaita. :'D En ole aiemmin nähnyt tuon kokoisissa paikoissa noin paljon myyjiä yhtä aikaa töissä, se oli hassua.

Tuonne ylös haluan käymään!


Menin sitten jälleen, kuten tapanani täällä on, hotellille ajoissa ennen vuoroa, jotta kerkeäisin vähän olemaan koneella. Tapasin tänään myös viimein pomoni, hän on kaikkien muiden tavoin todella mukava! Katsottiin tärkeitä papereita läpi ja sovittiin ensimmäisen viikon osalta palautekeskustelu. Sain myös sovittua itselleni siihen itsenäisyyspäivän tienoille vähän pidemmän vapaan, joten pääsen niihin ylioppilasjuhliinkin! Kuulin myös työsuhde-eduistani (mm. hissiliput maksutta ja välinevuokra puoleen hintaan) ja pääsen kuulemma sellaiseen perehdyttämistilaisuuteen, jossa kierrellään Leviä ja vieraillaan eri yrityksissä. Tilaisuuden lopuksi on koe ja jos sen läpäisee, saa Levipassin.

Auringonlasku juuri ennen kuin työt alkaa


Olin sitten myös hölmö ja menin mainitsemaan, että opiskelin lukion ja Priimuksen välissä vuoden japania. Siitäkös tuo innostui ja sanoi ilmoittavansa asiasta respaan, että voin tulla tarvittaessa auttamaan. Pitikin mennä sanomaan mitään, enhän minä minkäänlaista asiakaspalvelujapania osaa oikeastaan yhtään! Noh, pitänee yrittää opetella jotain fraaseja..

Pomon kanssa keskustelun jälkeen pääsi työpäivä sitten vihdoin käyntiin. Tai oikeastaan kerkesin siinä vielä ennen sitä juoda kaksi kuppia kaakaota. :'D Astianpesukone korjattiin tänään viimein, siinä on ollut nuo, hmm, kiskot epäkunnossa. Eli korit eivät ole rullailleet itsekseen koneen läpi, vaan niitä on pitänyt käsin työntää aina välillä eteenpäin. Korjaamisessa meni jonkun aikaa, koska piti odottaa jotain uutta osaa. Nyt kuitenkin toimii taas! ^^

Tänään tein taas sellaista pientä näpertelyä, leikkasin lähinnä a la carte-annoksien kasvislisukkeita valmiiksi ja tein myös melkein itse yhden annoksen. :D Meillä on täällä keittiössä kaasuliedet ja niitä päädyin käyttämään tänään ensimmäistä kertaa. Olin myös loppusiivouksen aikana hoitamassa itsekseni astianpesukonetta. Olen kyllä nyt ihan viihtynyt keittiössä, mutta lähinnä varmaan sen takia koska saan tehdä sellaista pientä näpertelyä ja siivousta. Heti kun minut pistettiin tekemään sitä annosta niin meni pasmat ihan sekaisin ja muistin minkä takia en haluaisi olla keittiössä.

Onnistuin muuten tänään taas saamaan rakon sormeeni keittiössä. Tällä kertaa pilkoin nauriita. :D Juttelin asiasta toisen tarjoilijatytön kanssa ja hänkin sanoi saaneensa rakon joskus veitsestä. En ole yksin tämän kanssa! Joka päivä on muuten kyllä tullut joitain pieniä naarmuja käsiin, mutta ei sen ihmeempiä ole vielä ainakaan sattunut. Onneksi on lääkäriasema tarvittaessa ihan tien toisella puolella. :'D



Innostuin muuten kovasti kun kuulin, että välinevuokra on puoleen hintaan henkilökunnalle! Olin ihan varma, että se olisi täysihintaista. Pyysin sitten yhdeltä työkaverilta, että hän lähtisi joskus työvuorojen sopivasti sattuessa opettamaan minua lautailemaan. Saa nähdä milloin päästään mäkeen! ^^

Työvuoron loputtua pääsin kyydillä takaisin asunnolle. Tai oikeastaan jätin sinne vain vähän tavaroita ja menin saman tien työkavereiden luokse iltaa viettämään. Pistettiin jouluvalot, syötiin tortilloja, katsottiin telkkaria ja datailtiin. Toinen niistä oli juuri käynyt hakemassa langattoman internetin heille siihen. Saatanpa tästä lähin hengailla heillä usein. :'D Jo ihan vaan senkin takia, että vähän tylsäähän se on itsekseni istua täällä valtavassa kämpässä kun voisi yhtä hyvin olla melkein naapurissa ja viettää aikaa muiden kanssa.

Aika menee kyllä niin nopeasti, kohta olen ollut jo viikon täällä! Samaan aikaan tuntuu, että eikö oikeasti sen pidempään. Kaikkien pelottelema tylsyys ja tekemisen puute ei ole vielä iskenyt, oikeastaan minusta tuntuu, etten KERKEÄ tekemään kaikkea mitä haluaisin. Ei ole ollut aikaa edes lukea yhtäkään noista kirjoista, jotka otin mukaan. :D
No ehkäpä jossain vaiheessa kerkeäisin lukemaan, ärsyttäisi jos olisin raahannut mukanani viisi kirjaa enkä lukisi koko aikana sivuakaan.

Annu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti