Päivä 001 - Ensimmäistä kertaa elämässä lempinimi?!

Unohdin eilen mainita, että sain kuin sainkin ne patterit viimein oikeasti toimimaan. Satuin nimittäin löytämään niistä on/off-napin. :'D Lopputulos oli, että nukkuessa tuli kuuma kun olin liioitellut vähän säätämisen kanssa... No, on ainakin asunnossa lämmin!

On kyllä oikeasti niin ihanaa kun ei tarvitse käyttää herätyskelloa. Heräsin omatoimisesti siinä kahdeksan tienoilla, mutta nousin vasta yhdeksän jälkeen. Onneksi olin älynnyt ottaa Jyväskylästä mukaan leipää, pari omenaa, kaakaojauhetta ja (tietenkin) ketsuppia niin sain jopa aamupalaa! Oli myös mukava katsoa ulos ikkunasta ja huomata, että siellä sataa lunta eikä vettä.

Asuntoni ulkopuolelta

Päivän missio oli opetella, että miten pääsen asunnolta parhaiten hotellille. Tarkoitus oli päästä kymmenen aikoihin liikkeelle, mutta kyllä se meni melkein yhteentoista ennen kuin olin ulkona kämpästä. :'D Ja se olikin sitten kunnon haahuilua. Käännyin varmaan viidesti kannoillani ja jos joku minut näki niin pysty varmasti selkeästi toteamaan, että tuo ei kyllä tiedä yhtään mihin se on menossa. Minulle siis neuvottiin eilen vähän epämääräisesti, että jossain on joku polku, joka vie johonkin ja siten oikaisee vähän. Valosassa kaikki näytti kuitenkin vähän erilaiselta ja koska oli satanut tosi paljon lunta, niin ei toivoakaan, että löytäisin jonkun epämääräisen kinttupolun, jonka sijainnista en ollut edes varma. Lopulta päädyin suosiolla seuraamaan autotietä, jota pitkin oltiin edellisenä päivänä ajettu.

Tämmöistä täällä

Kävelymatkaan ei onneksi tuhlaantunut mitenkään hirveästi aikaa vaikka matka tuntui pitkältä. Levikeskukseen päästyäni totesin, ettei minulla ollutkaan kauheasti ylimääräistä aikaa haahuilla (saati halua, koska märkää lunta tuli taivaalta silmät ja nenä täyteen), joten kävin vain kaupassa ostamassa vähän syötävää ja juotavaa ja kävelin takaisin kämpille. Takaisin tullessani huomasin, että lähempänä olisi ollut isompi S-market kuin se K-market, jossa olin käynyt. No, nyt tiedän.

Asunnolla päätin sitten kuitenkin, että lähden sen verran ajoissa töihin, että kerkeän etsiä vielä sitä polkua. Otin tietokoneen mukaan, että voisin maksaa kännykkälaskun myös ennen vuoroa. Ilokseni joku ystävällinen sielu oli jo tehnyt uuden epämääräisen polun sille alueelle, joka minulla oltiin osoitettu, joten kokeilin onneani. Ja kyllähän se sitten ihan mukavasti oikaisi. ^^ Kerkesin sitten olemaan koneella ihan kivan aikaa ennen töiden alkua.

Työntekijät täällä on kyllä oikeasti tosi kivoja! Tänään tapasin yhden uuden tarjoilijatytön ja sitten tietenkin keittiömestarin ja toisen kokin, joiden kanssa olin keittiössä. Hommani oli tänään tehdä sipsejä. Ja teinkin niitä sitten koko päivän. Huvitti vaan hirveästi kun eteeni tuotiin säkillinen palsternakkaa ja sanottiin, että kuori kymmenen. Tuli vaan mieleen se hetki koulussa kun pilkoin palsternakkaa ja sain rakon käteen. JA olin sitten open naurunaiheena lopun päivää. :'D Huvittavinta on, että teloin jälleen sormeni palsternakan parissa, tällä kertaa nirhaisin kivan palan nahkaa pois kun tein niitä sipsisiivuja semmoisella koneella. Mutta ei käynyt pahasti, laastari ja hanska käteen ja homma jatkui.

Olen tosi tyytyväinen kun saan olla tämän rauhallisen alun keittiössä (ei kiirettä eikä stressiä) ja pääsen sitten salin puolelle kun vilkastuu. ^^ Tänään katselin haikaillen kun toiset tytöt veivät ruoka-annoksia, olisin itsekin niin mieluusti halunnut! Mutta kyllä tämän pari viikkoa siellä keittiössäkin jaksan.

Tänään kohtasin huvittavan väärinkäsityksen. Ilmeisesti ikäni on kaikille hieman epäselvä, ensin eräs luuli minua 16-vuotiaaksi, sitten toinen 18-vuotiaaksi. :'D Hämmennys oli kova kun kerroin olevani 20, varsinkin sen, joka luuli 16-vuotiaaksi, naama hieman venähti. Noh, minkäs teet, en meinaa itsekään tajuta olevani 20, en siis voi odottaa sitä muilta. XD

Toinen hassu asia tänään oli nimeni. Se ei millään meinannut tarttua keittiömestarimme päähän (vaikka se lukee nimikyltissäni), joten puolet päivästä olin vain ”tyttö”, kunnes hän keksi ruveta kutsumaan minua ”Anskuksi”. :'D Nyt olen välillä tyttö ja välillä Ansku. Aluksi se oli hyvin hämmentävää, mutta päivän lopuksi osasin jo reagoida moisiin.

Ruoaksi sain muuten tänään ihanan ison hampurilaisen ja ranskalaisia! <3 Ja täällä on tosi rentoa, minulle sanottiin, että saan pitää taukoja millon haluan ja saan hakea limsaa tai kaakaota kun huvittaa. :o Tänään en vielä oikein osannut käyttää tätä hyväkseni vaan tein kiltisti hommiani koko päivän ja pidin vain ruokatauon sekä yhden tosi lyhyen kun minut melkein kädestä talutettiin hakemaan kaakaota. ^^' Huomasin monta kertaa olevani itekseni keittiössä kun muut oli jossain tauolla. XD Tauot olisivat ehkä olleet paikallaan, oli meinaan jalat aika kipeenä loppua kohden.

Vuoron jälkeen sitten sain kyydin kämpille työkavereilta. ^^ Kierreltiin vaan ensin vähän siellä ja täällä. Selvisi, että toinen niistä katsoo myös animea ja lukee mangaa. :o Hauska yllätys. Sitten pääsin viimein asunnolle, joka odotti ihanan lämpimänä. <3 Aluksi olin ajatellut mennä vielä saunaan, mutten jaksanutkaan. Huomenna sitten! Huomenna muutenkin rento päivä kun on vapaata, aion viimein mennä kunnolla tutkiskelemaan Levikeskusta.

Keskiviikkona tapaan sitten viimein kunnolla työpaikkaohjaajani ja pääsen keskustelemaan mahdollisuudesta saada itsenäisyyspäivän tienoille vapaata, että pääsisin Kuopioon ylioppilasjuhliin, yay! ^^

Annu